Kirjastot syntyivät aikoinaan esi-gutenbergiläisellä aikakaudella, koska käsinkirjoitetut manuskriptit koettiin niin arvokkaiksi, että ne piti säilyttää ja luokitella. Ennen kirjapainon keksimistä kirjat kirjoitettiin käsin ja kopiointiin myös, lähinnä munkkien toiminnasta. Vatikaanin kirjasto säilyttää ison osan näistä käsikirjoituksista, kokoelma sisältää myös ison joukon inkunaabeleita.
Kirjastoideologian taustalla on ajatus siitä, että tieto ja informaatio on jotain niin arvokasta, että se pitää olla irti kapitalistisesta järjestelmästä. Kirjasto on sukua tieteelle sillä että se pyrkii olemaan kommunistinen. Enkä nyt tarkoita sitä punahehkuista nevostokommunismia, vaan altruistista järjestelmää joka pyrkii hyvään. Tieto kuuluu kaikille ja on sitä ilman hintaa.
Hyvyydestäkin tulee pahuus kun se saavuttaa hegemonisen aseman. Aikoinaan Euroopassa massamurhattiin kissoja kun uskottiin, että ne liittyy noituuteen. Seurauksena oli massiivinen paiseruttoepidemia, joka tappoi noin 75-200 miljoonaa ihmistä Euroopassa.
PS. Kuvassa aikansa tieteilijä joka uskoi että rutto johtuu pahasta ilmasta ja sitä voi torjua tollasella nokkanaamiolla joka on täynnä yrttejä ja mausteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti