torstai 9. kesäkuuta 2011

Tietopalvelu ja induktiivinen päättely



"Induktiivinen päättely eli induktio on päättelymuoto, joka lähtee liikkeelle yksittäisestä havaintojoukosta ja muodostaa niistä yleistyksen tai teorian.[1]", kertoo Wikipedia. 

Kirjastonhoitja tietää tunnetusti kaikesta kaiken ja hyödyntää induktiota palveluaktissa. Tiedontarve on yksittäinen case, josta tietoasiantuntija osaa luoda yleistyksen. Ainakin teoriassa. Kirjaston tarjoaman tietopalvelun ydinsisältö pitäisi olla juurikin tietoa tiedosta. Toistaiseksi ei ole kyetty luomaan automatisoituja järjestelmiä, jotka korvaisivat inhimmilisen älyn. Se, että modernit tiedonhakujärjestemät korvaavat intellektuaalisen sisällönkuvailun, ei tarkoita sitä että tiedon asiantuntijaa ei enä tarvita. Niiniluotomaisesti voisi todeta että informaatio on digitalisaation seurauksena tehnyt valloituksen verkkoon syntaktisena massana - eli siis merkkijonoina. Vaikka Google skannaisi kaikki mailman kirjat osaksi tietokantaansa, ne olisivat siellä merkkijonoina. Toki se helpottaisi tarvittavan tiedon paikallistamista, mutta edelleenkään se tietokone ei tietäisi mitään. 

Information was ment to be free and knowledge is for librarians.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti